Vi använder cookies för att förbättra användarerfarenheten och för att samla in användarstatistik. Genom att fortsätta använda webbplatsen godkänner du användningen av kakor. Läs mer.

x
Gå direkt till innehållet
Nya

Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2021


Författare: Puranen Tuula

Utgivare: Metsähallitus , Vantaa , 2022

Publikationsserier: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 268


Sidantal: 62 s.


Språk: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-377-067-6 (pdf)

Sammandrag:

Liesjärven kansallispuisto on perustettu 1956, ja sen pinta-ala on 21 km². Puisto suojelee erityisesti vanhoja metsiä. Puistossa sijaitsevalla Korteniemen perinnetilalla vaalitaan menneen ajan elämäntapaa työtapoineen sekä perinteisine kasvi- ja eläinlajeineen.

Liesjärven kansallispuiston edellinen kävijätutkimus tehtiin vuonna 2010. Tuolloin kävijät tekivät puistoon noin 31 000 käyntiä. Vuonna 2021 määrä oli jo noin 60 100 käyntiä eli lähes kaksinkertainen. Tutkimuksen aineisto
kerättiin kyselylomakkeilla 23.5.-11.11.2021, ja vastauksia saatiin 491.

Suurin osa vastaajista saapui puistoon 2-5 henkilön seurueessa, ja seurue muodostui yleisimmin oman perheen jäsenistä tai ystävistä. Seurueista noin 18 %:lla oli mukana vähintään yksi alle 15-vuotias lapsi. Vastaajista 10 % saapui puistoon yksin.

Useimmille vastaajille (71 %) Liesjärven kansallispuisto oli matkan ainoa tai tärkein kohde. Osa kävijöistä sisällytti Liesjärvellä käynnin osaksi muuta matkaa. Vain pieni osa saapui puistoon ennalta suunnittelematta. Melkein kaikki vastaajat olivat kotimaisia matkailijoita eteläisestä Suomesta. Koronapandemia näkyi ulkomaalaisten kävijöiden lähes olemattomana määränä. Vastaajista 65 % oli ensikertalaisia.

Yleisintä tekemistä puistossa olivat kävely, luonnosta nauttiminen, maiseman katselu ja luonnon tarkkailu. Moni saapui puistoon myös retkeilemään tai eväsretkelle. Kaikkein tärkeimmiksi aktiviteeteiksi vastaajat nostivat luonnosta nauttimisen ja retkeilyn.

Suosituimmat käyntikohteet olivat Kyynäränharju, Korteniemen perinnetila, Savilahden telttailualue nuotiopaikkoineen ja Hyypiön polku. Myös Kaksvetisen telttailualue oli suosittu. Päiväkävijä vietti Liesjärven kansallispuistossa ja sen lähialueella aikaa keskimäärin 5 h ja yöpyjä 2 vrk. Yleisin yöpymistapa oli teltta tai muu oma majoite.

Vastaajat olivat tyytyväisiä etenkin puiston yleiseen siisteyteen, turvallisuuteen, polkureitistöön, maisemiin ja polttopuihin huolletuilla tulentekopaikoilla. Eniten tyytymättömyyttä herätti jätehuollon toteutus ja ohjaus.

Vastaajat arvioivat koettujen terveys- ja hyvinvointivaikutuksien rahallisen arvon keskimäärin noin 134 euroksi. Vastaukset vaihtelivat nollasta eurosta 3 000 euroon. Siksi keskiarvoa luotettavampi arvio on keskimmäisin vastaus eli mediaani, joka oli 80 euroa.

Kävijöiden keskimääräinen rahankäyttö kansallispuistossa ja sen lähialueella oli 31 euroa. Kotimaiset matkailijat kuluttivat keskimäärin 33 euroa ja paikalliset kävijät 8 euroa. Yöpyjät kuluttivat käynnillä keskimäärin 51 euroa ja päiväkävijät 13 euroa. Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat noin 1,7 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset 14 henkilötyövuotta. Kokonaistulovaikutuksista 0,6 miljoonaa euroa muodostui niiden kävijöiden rahankäytöstä, jotka olivat maininneet Liesjärven kansallispuiston matkansa ainoaksi tai tärkeimmäksi kohteeksi. Menolajeista tulovaikutuksia tuotti eniten majoittuminen, jolla oli myös suurin työllisyysvaikutus.

Uppdaterad 22.12.2022